Fiilikset

Enää tasan viikko jäljellä, tää on ihan uskomatonta kuinka nopeesti aika menee?! Muistan ku vielä jännitin itse vaihtoon lähtö haastattelua ja nyt siitä on jo kohta kulunu vuosi! Ja kun fiiliksistä kysellään vastausta on vaikee antaa, fiilikset heittelee niiin paljon! 

Päällimmäiset fiilikset tällä hetkellä on tosi jännittyneet hyvällä tavalla tai ootan tosi kovasti jo kaikkia uusia kokemuksia. Haluun jo niin kokea niitten tavallista arkea ja päästä mukaan kokemaan juhlat ja kouluarjen. Sen tiiän, et toi vuosi tulee antamaan mulle niiin paljon - kokemuksia, aikuistumista, uusia kansainvälisiä ystäviä ja perheen toiselta puolelta maailmaa. Avoimin ja positiivisin mielin oon sinne menossa ja oon onnellinen et mulla on mahollisuus ylipäätään lähteä kokemaan jotain näinki jännää ja uutta!

Ei kai silti niiltä negatiivisilta fiiliksiltä voi välttyä.. Tietenki välillä se iskee, et mitä mä oon oikein tekemässä?! Jätän kaikki mun läheiset tänne ja lähen yksin kokonaan tuntemattomaan (hullua?!). Ja varsinki ku mietin ees sitä ikävän määrää nii iha kirpasee masusta. Outoa olla erossa omasta perheestä.. Ei sitä kuitenkaan pysty vielä edes tajuamaan ja kun tajuaa ajatus ei houkuta. Välillä myös pelottaa, et tuunko sopeutumaan niiden erilaisiin tapoihin, ruokaan, sääntöihin yms..  Onhan siellä kuitenki aika erilainen kulttuuri!

Onneks en taida olla ainut vaihtari kuka on miettiny samoja asioita. Vaikka 10 kk tulee menee nopeesti, on se silti pitkä aika. Innolla ja pelolla odottaen ensi viikon keskiviikkoa!